Elämme maailmassa, jossa yhä useammin kohtaamme ihmisiä erilaista taustoista ja kulttuureista. Tämän teoksen artikkelit auttavat lukijaa ymmärtämään sekä erilaisia uskontodialogeja että kirkon missiologista todistus- ja palvelu­tehtävää. Kirkon missiologinen tehtävä on usein luonteeltaan ekumeenista, mikä tarkoittaa yhteistyötä eri kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kesken. Tämän lisäksi kirkko on aina vuorovaikutuksessa myös ympäristönsä kanssa, minkä seurauksena syntyy uskontodialogeja. Tämä kirja paneutuu uskonto­dialogien ja ekumeenisen mission aihepiireihin ja tarjoaa niistä lukijalle runsaasti ajankohtaisia ja kiinnostavia esimerkkejä.

Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään erityisesti uskontodialogia. Artikkeleiden aiheina ovat Ranskassa meneillään oleva islamilainen huivikiista, "Luvatun pyhän maan" tarkastelu kirkkojen keskusteluissa, juutalais-kristillinen dialogi erityisesti Dabru emet -dokumentissa sekä luterilaisen lähetystyön alkuvaiheet Intiassa.

Toisessa osassa käsitellään kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen ekumeenista missiota ja erityisesti sen ydintoimintaa: todistusta ja palvelua. Artikkelit pohtivat muiden muassa kansainvälisten lähetyskonferessien keskeisiä painotuksia 1900-luvun alusta aina tämän vuosituhannen puolelle, miten kirkon missio näkyy modernissa mediassa, mitä tarkoittaa sakramentaalisuus ortodoksisen kirkon missiossa sekä miten suhteutuvat toisiinsa Jumalan lähetys (missio Dei) ja seurakunnan lähetys (missio ecclesiae).