Muinaistieteellisen toimikunnan, nykyisen Museoviraston edeltäjän, historia heijastelee monin tavoin Suomen itsenäisyyden ajan historian kehityskulkuja. Organisaation vaiheiden lisäksi teos avaa laajempaa näkökulmaa 1900-luvun toimikunnan ja kansallisuusaatteen suhteisiin sekä muihin yhteiskunnallisiin tekijöihin, aikakausien aatevirtauksiin, talouteen ja kulttuuriperintöä tarkastelevien tieteenalojen kehitykseen. Lisäksi kirja piirtää eläviä henkilökuvia kulttuuriperinnön suojeluun voimakkaasti vaikuttaneista persoonista, heidän keskinäisistä suhteistaan ja ristiriidoistaan.

Muinaistieteellisen toimikunnan työtä määritti kaksi ulottuvuutta: työskentely lainsäädännön määrittelemänä valtion virastona eli hallintolaitoksena ja toisaalta toiminta akateemisena tutkimuslaitoksena. Nämä kaksi ulottuvuutta asettuivat myös ristiriitaan erityisesti silloin, kun resurssien vähäisyys pakotti virkamiehet keskittymään hallintotyöhön tutkimuksen kustannuksella. Tutkimuksen asteittainen rapautuminen Muinaistieteellisessä toimikunnassa niveltyi yleiseen yliopiston ja virastojen toimintojen eriytymiseen.