Sata vuotta sitten Suomi oli monella mittarilla tarkasteltuna kehitysmaa, ja vielä 1960-luvulla täällä vastaanotettiin kehitysapua. Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon Suomi nousi vasta 1980-luvulta alkaen. Miten Suomesta muotoutui vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?

Muiden maiden tavoin Suomi loi vaurautensa osana kansainvälistä taloutta. Teollistumisen alkuvaiheessa ulkomaiset investoinnit ja ulkomaisen teknologian omaksuminen olivat elintärkeitä. Hyvinvoinnin edellytyksenä olevat instituutiot talonpoikaisesta metsänomistuksesta universaaliin sosiaaliturvaan ovat puolestaan muotoutuneet paljolti yhteiskunnallisten kamppailujen tuloksena.

Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi tarkastelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään ja analysoi, kuinka pitkälti se on ollut suunnitelmallista ja mikä on ollut sattuman vaikutus. Teos tarkastelee kriittisesti ”suomalaisen menestystarinan” ympärille rakentuneita myyttejä ja peilaa samalla Suomen historiaa nykyisten kehitysmaiden tilanteeseen. Kirjoittajakunnan muodostavat eturivin historioitsijat ja yhteiskuntatieteilijät Markku Kuismasta Hanna Snellmaniin ja Risto Alapuroon.