Tutkimuksessa selvitetään poliisin tilastoiman väkivalta- ja omaisuusrikollisuuden tason vaihtelua Suomen kuntien välillä, kun erilaiset rakenteelliset tekijät, joiden oletetaan vaikuttavan rikollisuuteen, on otettu huomioon. Rikollisuuden tasoon yhteydessä olevina tekijöinä on tarkasteltu kuntien väestörakennetta, työssäkäyntiä, sosiaalista ja taloudellista rakennetta sekä eräitä muita arkielämään liittyviä tietoja. Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa on laadittu regressiomallit sekä väkivalta- että omaisuusrikollisuudelle. Kuntaryhmästä ja rikostyypistä riippuen erilaiset tekijät selittävät rikollisuuden vaihtelua. Avioliitossa olevien osuus ja alkoholin kulutus sekä väestön ikärakennetta kuvaavat muuttujat ovat yleisimmin eroja selittävät tekijät. Sen perusteella, miten paljon mallin tuottama ennuste eroaa tilastoidusta rikollisuudesta, kunnat on ryhmitelty korkean, melko korkean odotetun, melko matalan ja matalan rikostason kuntiin.