Kylmää käteistä on äkkiväärä nostalgiatrippi 1990-luvun lopun Helsinkiin ja rikollisen hauska true crime -tarina miehestä, joka toteutti unelmansa kohota arjen yläpuolelle mutta unohti kysäistä hintaa.

Kun kokaiini rantautui Suomeen, sitä ei tuonut maahan salamyhkäinen rikollispomo tai sliipattu kansainvälinen huumekartelli, vaan nuori ja nälkäinen kokki nimeltään Kimmo. Huippuravintolan rasvankärystä hän alkoi etsiä oikotietä onneen jauheella, jota ei todellakaan myyty Stockan Herkussa. Kohta hän oli jo kaupungin kuumin huumekauppias Helsingin julkkispiireissä. Rahansa hän tunki piiloon pakastimeensa.

Kirja alkaa veijaritarinana Helsingin rikollispiireistä, joissa tunareita riittää enemmän kuin tv-kakkosen vanhoissa sketsisarjoissa. Mutta mitä syvemmälle alamaailmaan Kimmo sukeltaa, sitä synkempiä sävyjä tositarina saa. Se on maailma, jossa kaikki on kaupan, paitsi mielenrauha. Kun soppaan sekoittavat omat mausteensa Viron mafia ja kotimaiset moottoripyöräjengit, vainoharhaisuus kiristää otettaan ja kylmä käteinen alkaa poltella kämmenessä.

Kimmo oppii, ettei sellaista olekaan kuin helppo raha ja ilmainen lounas. Lopulta lasku lyödään aina pöytään, eikä sitä kuitata kevyesti firman kortilla, vaan oman pään sisällä erissä, jotka kasvavat alati korkoa.

Antti Helin on toimittaja ja tietokirjailija, joka tutustui Kimmoon tämän astellessa ulos vankilasta. Kimmo on entinen huippukokki, joka maksoi rikoksistaan paljon vankilaa kovemman hinnan.