Merentuoksuisen dekkarisarjan kaksi ensimmäistä osaa

Ann Rosmanin kirjat Majakkamestarin tytär ja Noitavasara aloittavat rikostutkija Karin Adlerista kertovan dekkarisarjan, jota lukiessa voi tuntea aaltojen pärskeet ja tuulen tuiverruksen.

Majakkamestarin tytär

Pienellä saarella Marstrandin ulkopuolella rakennetaan uutta kokouskeskusta. Vanhoja rakennuksia kunnostetaan, ja vuonna 1868 rakennettu majakka palautetaan korjattuna alkuperäiselle paikalleen. Majakanvartijoiden asunnon kellaria remontoidessaan rakennusmiehet kohtaavat järkyttävän näyn: umpeen muuratusta huoneesta löytyy miehen ruumis. Karin Adler Göteborgin rikospoliisista saa jutun tutkittavakseen, ja pian hän saa selville, että ihmeen hyvin säilynyt ruumis on ollut piilossa nelisenkymmentä vuotta. Sitten edessä onkin umpikuja. Karinin ainoat johtolangat ovat lista vuosikymmeniä sitten kadonneista ihmisistä ja vihkisormus. Tilannetta ei helpota se, että Karinin ihmissuhteet ovat pahasti solmussa niin työpaikalla kuin kotonakin.

Noitavasara

Retkellä olevat koululaiset järkyttyvät pahanpäiväisesti löytäessään metsästä päättömän naisen ruumiin, joka on puettu keskiaikaisiin vaatteisiin. Pihaansa hoitava rouva Wilson kauhistuu, kun puutarhasta löytyy ihmisen pää. Ruumis ja pää eivät kuulu yhteen, ja rikostutkija Karin Adler on ymmällään. Pian löytyy toinen surmattu nainen, ja sitten kolmas. Tappaja tuntuu imitoivan 1600-luvun noitaoikeudenkäynneissä langetettuja rangaistuksia, ja keskiaikaan sijoittuvien roolipelien harrastajat herättävät tutkimusryhmän epäilykset.