Kielikysymys kertoo Suomen ruotsalaisuudesta suuriruhtinaskunnan aikaan ja itsenäisyyden alkuvuosina. Kirjan pääteemana on kolmiodraama, jossa kolme kieltä, suomi, ruotsi ja venäjä, kilpailivat johtavasta asemasta suuriruhtinaskunnassa. 1800-luku oli kansallisen mobilisoitumisen aikaa, jolloin sekä suomen- että ruotsinkieliset liittyivät yhteen kielen pohjalta. Mobilisoitumisia voi monessa mielessä pitää rinnakkaisilmiöinä – joissakin tapauksissa kaksikieliset instituutiot jakautuivat suomalaisiksi ja ruotsalaisiksi. Prosessin alkuvaiheessa ruotsinkieliset joutuivat perääntymään, mutta sen tuloksena syntyi ryhmä, jota 1900-luvun alussa ryhdyttiin kutsumaan ”suomenruotsalaisiksi”.