Aleksanteri I, joka oli Venäjän ortodoksikirkon jäsen, kävi hengellisiä keskusteluja eri hengellisiin kristillisiin liikkeisiin kuuluvien henkilöiden kanssa, mutta aivan erityisesti pietistisiä uskonkäsityksiä omaavien Henri Louis Empaytazin ja Juliane von Krüdenerin kanssa. Keisarinna Jelizaveta Aleksejevnan hovineidoista osa oli pietistejä.

Keisari Aleksanteri I:n kuolemaan liittyvät seikat ovat herättäneet kiinnostusta lähes 200 vuoden ajan. Joulukuun 1. päivänä 2025 tulee kuluneeksi 200 vuotta Aleksanteri I:n kuoleman virallisesta ajankohdasta. Taganrogissa paikalla olleiden ristiriitaiset havainnot Aleksanterin sairausajan viimeisistä hetkistä ja keisarin menehtymisen jälkeiset tapahtumat ovat synnyttäneet huhuja Aleksanteri I:n lavastetusta kuolemasta. Aleksanteri I:n sarkofagi avattiin keisari Aleksanterin II:n aikana 1866 ja bolsevikkien aikana 1921. Hauta oli tyhjä. Syntyi huhu, että Aleksanteri I olisi ottanut käyttöönsä salanimen Fjodor Kuzmits ja elänyt sitten Tomskin alueella Siperiassa kuolemaansa, vuoteen 1864 asti.

Sveitsiläisen H.-L. Empaytazin kirjoittama teos tarjoaa ainutlaatuisen, autenttisen katsauksen Venäjän keisari Aleksanteri I:n uskonnolliseen heräämiseen ja kääntymiseen sekä hänen merkittävään rooliinsa Pyhän Allianssin perustamisessa.