Hurjan prinssi Henrikin ja ritari Falstaffin tarina huipentuu. Draaman mestarin tutkielma vallan moraalista ja vallankäytön suhteista.

PRINSSI HENRIK:
Turhuuteen
vei minut nuoren veren kiivas vuoksi;
nyt se seisahtuu ja kääntyy, palaa takaisin
ja yhtyy majesteetillisen valtameren aaltoihin
ja pysyy tästä lähin kuninkuuden hallinnassa.

Henrik IV:n toinen osa jatkuu ensimmäisen osan jälkimainingeista. Kapinalliset kerääntyvät uuteen hyökkäykseen kuninkaan joukkoja vastaan ja huhut lentelevät kiivaina. Kuninkaan puolella palvelee myös Falstaff, joka ajaa sodan laitamilla omaa etuaan, kulkee kapakoissa ja kerää lahjuksia. Vanha kuningas Henrik IV uupuu anastetun kruunun taakan alle, jolloin prinssi Henrikin koittaa aika kohdata sekä menneisyytensä että isänsä.
Kun Henrik IV:n ensimmäinen osa käsitteli kunniaa ja vastuuta, on toisen osan johtava teema vallan moraali. Aikojen murros asettaa kuninkuuden jumalallisen oikeutuksen kyseenalaiseksi, mutta prinssinkin on osoittauduttava kruununsa arvoiseksi.
Esipuheen Matti Rossin suomennokseen on kirjoittanut professori Irmeli Niemi.