Teos käsittelee 400–1400-lukujen oikeutta sekä sen yhteiskunnallis-poliittista ja taloudellista merkitystä. Laki ja oikeusajattelu muokkasivat keskiajan yhteiskunnallista elämää monella tapaa. Katolisesta kirkosta kehittyi läpeensä juridinen yhteisö ja oikeustieteen opit tulivat maallisten hallitsijoiden, ruhtinaiden ja kaupunkien käyttöön. Legistit, kanonistit ja teologit loivat useita keskeisiä rakenteita, joihin rikos- ja prosessioikeus sekä siviilioikeus edelleen nojaavat: esimerkiksi tahallisuusopit, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin säännöt ja sopimusten yleinen sitovuus ovat innovaatioita, joita ilman moderni oikeus näyttäisi aivan toiselta.
Keskiajan oikeushistoria on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys keskiajan oikeuden yleisistä kehityslinjoista ja keskeisistä oikeuden aloista. Se valottaa omistus-, kauppa- ja sopimusoikeuden, avioliitto-oikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden syntyä, kehitystä ja vaikutusta keskiajalla.
Selkeästi kirjoitettu teos soveltuu asiasta kiinnostuneille sekä oppikirjaksi oikeus- ja taloustieteen, historian ja teologian opiskeluun.