Suomen modernisaatio, uudenaikaisen länsimaisen yhteiskunnan kehkeytyminen, teollistuminen ja kaupungistuminen kytkeytyivät olennaisella tavalla sahateollisuuden nousuun. Maailmansotien välillä Suomi ohitti Ruotsin Euroopan johtavana puutavaran viejänä, ja vielä 1950-luvun alussa sahatavaralla, sellulla ja paperilla hankittiin yli 80 prosenttia Suomen vientituloista.

Professori Markku Kuisman teos kertoo, kuinka valtavirraksi kasvava sahateollisuus kiihdytti köyhän syrjämaan modernisaation tielle.

Saha kertoo myös yrittäjistä sahabisneksen takana. Viipurin Hackman ja Oulun Bergbom, Porin Rosenlew ja Ahlström, norjalainen Gutzeit ja ruotsalainen Francke sekä brittiläiset, saksalaiset ja venäläiset kauppahuoneet, pankkiiriliikkeet ja agentit olivat kaikki mukana rakentamassa teollistuvaa Suomea.