Kirjallisuuden Nobel-palkinnon 2025 sai unkarilainen László Krasznahorkai.

Saatanatangossa eletään jatkuvan sateen ja tuulen riepottelemalla syrjäseudulla. Lakkautetun osuustilan asukkaista koostuva pieni joukko odottelee pelastustaan. Epätoivon lamauttamat ihmiset väijyvät toisiaan verhojensa raoista, keplottelevat osuutta naapurin palkkapussista. Kaikki ympärillä lahoaa käsiin. Sahataan metafyysisen ymmärryksen ja äärimmäisen välinpitämättömyyden välillä.

Lopulta odotus palkitaan. Paikalle saapuu vapahtaja, jo kertaalleen kuolleeksi väitetty pikkurikollinen Irimiás. Miltei profeetallisena näyttäytyvä hahmo lupaa johdattaa ihmiset hävityksen keskeltä kohti valoisampia aikoja, tietysti pientä korvausta vastaan. Saatanatangoon omituinen umpikuja. Sen kerronnan virta nyrjäyttää, harhauttaa ja johdattaa mukanaan läpi alitajunnan pimeiden takakujien. Kerronnan tasot lomit tuvat ja keskeytyvät, sillä jokaisella on pakottava toive tulla ymmärretyksi täysin ja ehdoitta. Lopputuloksena on mielisairas ja manipuloiva vuodatus, jossa perspektiivit äkisti vaihtuvat mikroskooppisista kosmisiin.

László Krasznahorkai (s. 1954) on unkarilainen nykykirjailija, joka on saanut monia kansainvälisiä tunnustuspalkintoja, mm. arvostetun Man Booker International -palkinnon vuonna 2015. Kymmenille kielille käännetty Saatanatango (alkuteos Satantango) ilmestyi 1985, ja kirjailija on siitä lähtien ollut maansa seuratuimpia tekijöitä. Nykyään hän asuu Berliinissä.