”Kuinka voin vihata Barry Goldwateria kannattavaa John Waynea ja kuitenkin rakastaa häntä hellästi, hänen nostaessaan Natalie Woodin äkkiä käsivarsilleen Etsijöiden viimeisessä kelassa?” - Jean-Luc Godard.

Ford-elämäkerran jälkimmäinen osa käynnistyy 1950-luvun alusta, muutostilassa vellovan Amerikan ja itseään hitaasti tuhoavan studiojärjestelmän ytimestä. Poliittisia kantojaan arvoliberaalista arkkikonservatiiviksi kulloisenkin kuulijan mukaan muokannut irlantilaiskapinallinen tasapainoilee zeitgeistin vaateiden vyyhdissä, mutta onnistuu luomaan sekä rakastetuimmat pääteoksensa (Rajarosvojen voittaja, Vaitelias mies, Etsijät, Mies joka ampui Liberty Valancen), että arveluttavimmat hutinsa. Mustan listan kuohunnat jättävät taiteilijaan jälkensä siinä missä kansalaisoikeustaistelut, ystävien kuolemat ja naisasialiikekin, unelmakaupunki hylkii alkuperäisiin perustanvalajiin kuulunutta ikääntyvää mestaria ja auringonlaskun vuodet merkitsevät pitkiä jäähyväisiä.

Mukana on runsaasti Fordin tärkeimpiä kollegoja ja työtovereita käsitteleviä erityistekstejä, muun muassa Suomen oloissa ainutlaatuisen mittavat esseet John Waynesta, Maureen O'Harasta, Ben Johnsonista, Woody Strodesta, Ward Bondista, Lee Marvinista ja James Stewartista, legendaarisen stock companyn kattava esittely sekä vakaa sarja muiden yhteistyökumppanien (käsikirjoittajien, kameramiesten, säveltäjien) pienoismuotokuvia.

Lauri Timonen (s. 1980) on kirjailija, ohjaaja, muusikko ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän on julkaissut teokset Aki Kaurismäestä (2006), Matti Pellonpäästä (2009), Matti Ijäksestä (2013), Jean Sebergistä (2018), Rainer Werner Fassbinderistä (2019), Federico Fellinistä (2021) ja Robert Bressonista (2023). Kaksiosainen Ford-elämäkerta avaa uuden U.S.A.-trilogian, jonka seuraavia päähenkilöitä ovat Orson Welles ja Howard Hawks.
Osa 2, sivut 669-1441.