Tämä teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin valta-asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.

Vaalikampanjoissa korostuivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja tuore Nato-jäsenyys, mutta keskusteluissa liikuttiin myös sisäpoliittisissa teemoissa, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Ehdokkaat varoivat tekemästä irtiottoja ja vaalit käytiinkin pitkälti turvallisuus edellä, sovittelevassa hengessä. Ehdokasvalinnassa korostuivat ehdokkaiden ulkopoliittinen kokemus, poliittinen tausta sekä heidän arvonsa. Jatkuva gallupien tulva hyödytti kärkiehdokkaita.

Presidentin muodollinen valta on rajallista, mutta asema valtionpäänä, jännittynyt turvallisuusympäristö ja suuri kansansuosio mahdollistavat aktiivisenkin vaikutusvallan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset presidentit ovatkin poikkeuksellisen suosittuja. Suomalaiset toivovat presidentti-instituutiolta vakautta ja johtajuutta niin muodollisten valtaoikeuksien kuin presidentin toimintatyylin osalta. Presidentin asemaa tulee jatkossakin tarkastella kriittisesti, samoin kannatusmittausten korostunutta roolia vaaleissa.