Teos selvittelee Johann Gottfried Herderin (1744–1803) ajatuksia ihmisyyden, humaniteetin, merkityksestä ja mahdollisuuksista. Herderin mukaan ihmiskunnan historiaa ovat hallinneet sodat, kumoukset, raakuus ja väkivalta. Herder oli kuitenkin optimisti: Ihmisyyden aate säilyy läpi aikojen etenkin taiteissa, tieteissä ja uskonnoissa totuuden, oikeudenmukaisuuden ja ihmisrakkauden periaatteina. Herder oli yksi niistä eurooppalaisista ajattelijoista, jotka jo 1700-luvulla kysyivät, mikä merkitys eurooppalaisuudella on ihmiskunnan historiassa ja mikä on pienten kansojen osa.
Viime vuosikymmeninä on etenkin Euroopassa herännyt laaja mielenkiinto Herderin ajatuksia kohtaan. Kyse ei ole romanttisesta ja nostalgisesta menneisyyden kaipuusta vaan keskustelusta, jossa etsitään nykyajasta ihmisyyden ja sivistyksen mahdollisuuksia. Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä on puheenvuoro tässä keskustelussa.