Tietojärjestelmien suunnittelussa vallitsee kuilu käytön ja kehitystyön välillä. Suunnittelijat eivät välttämättä tunne niitä tilanteita, joissa heidän suunnittelemiaan teknologioita käytetään. Toisaalta käytännön työntekijät harvoin pääsevät vaikuttamaan uuden teknologian kehittämiseen. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tavoitteena ollut rakentaa siltoja tämän kuilun yli ja lisätä työkäytäntöjen huomiointia tietojärjestelmien suunnittelussa.Arkipäivän työkäytännöt ovat haasteellisia tietojärjestelmien suunnittelulle ja vaativat monentasoista tarkastelua. Tutkimuksen käytännön osuus on tehty radiologian parissa. Siinä on yhdistetty etnografista kenttätyötä työkäytäntöjen ymmärtämiseksi ja toimintatutkimusta työkäytännöille perustuvan osallistuvan suunnittelun mahdollistamiseksi. Tähän kokemukseen perustuen on hahmotettu rikkaampaa käsitystä teknologisesti välittyneestä työstä ja laajempaa asiantuntijuutta suunnitteluun. Lisäksi on rakennettu uudenlaista 'osallistuvan interventionistin' roolia, jossa yhdistyvät työkäytäntöjen arvostus ja kiinnostus suunnitteluun. Näitä on hyödynnetty kehitettäessä välinettä suunnittelulle: aidoista työtilanteista koostettua videokollaasia, joka toimii osallistujien yhteisenä kohteena analysoitaessa ja evaluoitaessa olemassa olevia teknologian käyttötilanteita sekä visioitaessa uusia. Suunnittelutilanteista, joissa tätä välinettä on käytetty, on tunnistettu tiettyjä vuorovaikutuksen ulottuvuuksia, joiden ehdotetaan olevan yleisiä ja luonteenomaisia työkäytäntöntöihin perustuvalle osallistuvalle suunnittelulle. Arkipäivän työkäytäntöjen arvostaminen lähtökohtana tarjoaa vaihtoehdon tietojärjestelmien suunnittelulle erityisesti muutostilanteissa, joissa työtoimintaa välittävä perinteinen media on tarkoitus vaihtaa digitaaliseksi sekä aloille, joiden työskentely perustuu pitkien aikojen kuluessa muovautuneille menettelyt