"Toukokuun 20. päivä 1974 oli puolalaisessa Łódżin tehdaskaupungissa hyvin helteinen. Entisen teollisuuspatruunan palatsin, nykyisen nuorisotalon valtavassa puutarhassa maleksi joukko hännystakkeihin ja lakeerikenkiin ahtautuneita miehiä sekä kimaltaviin, kirkkaita värejä heijasteleviin pitkiin pukuihin sonnustautuneita naisia, jotka leyhyttelivät tuulenhenkeä kasvoilleen silinterihattujen ja strutsinsulkien avulla. Avustajat olivat viikonlopputauon jälkeen valmiit jatkamaan Andrzej Wajdan elokuvan Luvattu maa kuvauksia. Mustaan, pääosin napittamattomaan paitaan pukeutuneen, tummilla laseilla ja paksulla sikarilla varustautuneen ohjaajan saapuminen paikalle purki odotuksen puoleltapäivin toiminnaksi, ja Wajdan tuotannolle ominainen iso kone pyörähti käyntiin. Vuorossa oli tunnelman kannalta tärkeän ravintolakohtauksen kuvaaminen, jonka tarkoituksena oli välittää vuosisadan vaihteen tekstiiliteollisuuden räjähdysmäisen kasvun raha- ja liikemiehiin sytyttämän kuumeisen kiihkon tuntu. Savukoneet syöksivät tulta, avustajamassat vyöryivät ovista sisään ja ulos, operoiva kuvaaja harrasti akrobatiaa salin poikki kiitävän kuvausvaunun lavalla, ja assistenttien huudot halkoivat savua ja melua. Olin paikalla."

6. maaliskuuta 2026 tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen mestariohjaaja Andrzej Wajdan syntymästä. Elokuvaohjaaja Juha Rosman kirja käy Wajdan uran läpi elokuva elokuvalta.

”Minä olen ennen kaikkea puolalainen ohjaaja. Minua ei kiinnosta se, millaisen kuvan ihmiset maastani saavat. Minä teen elokuvia puolalaisille ja puolalaisista ongelmista.” -Andrzej Wajda.