LIMBO on Kummituseläin-trilogian toinen osa. Runojen puhuja katsoo edelleen tuhoutuvaa maailmaa, mutta katse kääntyy myös aiempaa enemmän sisäänpäin, runoilijana olemiseen ja sen oikeutukseen, runoilijan vastuuseen ja vastuuttomuuteen.

LIMBO on välitila, kuvia ajasta ja maailmasta, jossa tapahtumien syyt ovat tiedossa ja seurauksetkin alkavat näkyä, mutta yleinen, unenomainen jähmettyminen eilisiin kuvitelmiin estää tilanteen muuttamisen. Runoilijakin voi runoillaan muuttaa vain mielikuvia maailman ja ajan järjettömyydestä, näyttää niiden jäljet ihmisissä, luonnossa ja kulttuurissa. LIMBO toteaa suuret tarinat vaarallisiksi ja nostaa niiden tilalle hetken kokemukset. LIMBO myöntää eikä kiellä. LIMBOssa istutaan yhtä lailla lyyrisenä turkulaisen kulmabaarin happy hourissa ja imperiumien raunioilla.