Arabiaksi käännetty elämäkerta kertoo kuurosokeasta Helen Kelleristä, joka (1880-1968) eli seitsenvuotiaaksi saakka pimeässä hiljaisuudessa ilman kosketusta kieleen. Mutta kun opettaja Anne Sullivan alkoi tehdä merkkejä tytön käteen, hän alkoi saada kontaktia ulkomaailmaan. Ratkaiseva hetki tapahtui vesipumpun luona, kun Helen tunsi veden valuvan kädelleen ja toisella kädellään vettä tarkoittavan merkin, jolloin hän tajusi asioiden yhteyden: merkki tarkoitti vettä. Tästä alkaen hänen sanavarastonsa alkoi karttua ja kielitaitonsa kehittyä. Helen Keller suoritti yliopistotutkinnon 24-vuotiaana ja toimi tämän jälkeen mm. luennoitsijana, kirjailijana ja vaudeville-esiintyjänä. keller oli myös yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen.