Kun talvisota syttyy, Väinö joutuu monen muun tavoin rintamalle. Siellä ainoa tunne ei ole taistelutahto - tykkien ja kranaatinheittimien tulituksessa ja vihollisen väijyessä pelko ja kauhu ovat alati läsnä. Pahempaa kuin jalan tai käden menetys on mielen murtuminen, sillä sille ei riitä sodassa ymmärrystä.

Raskasta ja vaarallista on sotasairaalassakin, jossa Aino työskentelee hoitajana. Poikansa Aino on joutunut lähettämään äitinsä kanssa evakkoon. Ainon elämä mullistuu entisestään, kun potilaaksi ilmestyy Väinö - hänen poikansa isä.