Mirkka Auvisen kolmas runokokoelma, Ruuhkaisia napanuoria, on tarinallinen teos, jossa kietoutuvat yhteen ruuhkavuosien haasteet, vanhemmuuden olemus ja sukupolvien ketjuissa kulkeva perintö. Miten löytää itsensä kokoinen lokonen erilaisten odotusten, vaatimusten ja mallien viidakossa? Miten tulla sinuiksi oman tarinansa kanssa? Kokoelmassa on läsnä vertaistuki-ulottuvuus ruuhkavuosissa eläville, mutta myös syvempi taso, jossa pohditaan sukupolvien kerrostumia ja peilauspintoja.
Kokoelman runominä on fiktiivinen hahmo ja hänen ympärilleen luotu maailma sekä ihmissuhteet ovat mielikuvituksen tuotetta. Todellisuus on mielikuvituksen ruokaa, joten runoista on löydettävissä tarttumapintaa kirjailijan omaan elämään. Kokoelma ei kuitenkaan ole omaelämäkerrallinen teos.
"Meidän on kaikkien puhuttava viittä kieltä. Ne ovat hymy, kyyneleet, kosketus, rukous ja rakkaus."
- Inkeri Simola-Isaksson -