Piiskauksen tuottama kipu oli äärimmäisyyteen vietyä hyväilyä, jonka tunsi vielä pitkään sen jälkeen kun itse hyväily oli ohi. Kipu antoi lohdun, kun sielun kivun sai siirrettyä ruumiiseen. Se oli iloa siitä kun ruumiin kivun kautta tunsi olevansa elossa.

Romaanissa liikutaan vuosien 1918-1922 Karjalassa ja Suomessa, jolloin Suomen sisällissodan lisäksi käytiin taistelua Vienan itsenäisyydestä. Kirjan keskiössä on suomalaisen Fredrikan ja karjalaisen Santerin kummallinen rakkaustarina, inhimillinen kipu ja tuska, Vienan Karjalan kohtalo ja rakkauden mahdottomuus sotaoloissa.

Sota raatelee Vienaa, rakkaus repii Santeria ja Riikkaa. Vienan vapaus ja rakkauden täyttymys ovat yhtä mahdottomia kivun ja tuskan täyttämässä maailmassa.

Karjalaissyntyinen Arvi Perttu tietää mistä kirjoittaa: hänen setänsä osallistui aikoinaan kirjan tapahtumiin. Romaanin pohjana ovatkin Pertun sedän kuin ihmeen kaupalla säilyneet kertomukset. Nuoren karjalaisen miehen näkökulma tasapainottaa suomalaisen propagandan kuvaa Vienan tapahtumista.

Suomensukuisten vaiheita Venäjän Karjalassa Perttu on tarkkaillut myös romaaneissa Petroskoin symposiumi (2001), Papaninin retkikunta (2006) ja Skumbria (2011).