Hyvinvoinnin historiaa on aikamatka suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämään itsenäisyyden vuosikymmeninä. Matkan varrella avautuu eloisia näkymiä muun muassa talouteen, politiikkaan, luontoon, kulttuuriin ja henkisyyteen – pienipiirteistä arkielämää unohtamatta.

Aiheiden kaleidoskooppimainen kirjo tuo esille, että hyvinvointi on monitulkintaista ja historiallisesti muuntuvaa. Julkisuudessa siitä kuitenkin puhutaan usein niin kuin se olisi yksiselitteistä ja yhteisesti ymmärrettyä. Sana on ollut altis myös väärinkäytölle: kyseenalaisiakin pyrkimyksiä on koetettu oikeuttaa sanomalla, että näin kuljetaan kohti yhteistä hyvää.

Teos kuvaa, miten hyvin Suomessa on milloinkin voitu ja mitä on pidetty hyvänä elämänä. Miten hyvinvointia on haviteltu ja mistä sitä on luultu löytyvän?