Sata vuotta perinnöllisyystiedettä Suomessa kertoo biologian keskeisen tieteen historian maassamme. Perustutkimuksen ohessa soveltavien alojen, kuten lääketieteellisen genetiikan ja jalostustieteiden, tutkimus ja opetus alkoivat 1910-luvulla.

Genetiikka on ensisijaisesti menetelmä: risteytykset ja kromosomien rakenteen ymmärtäminen ovat johtaneet molekyylibiologiaan. Perinnöllisyystiede on saanut aikaan ratkaisevan muutoksen käsityksessä yksilöiden – siis meidänkin – ja koko elävän luonnon kehityksestä. Ekologia nähdään geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksena. Jos tämä on osin kiistanalaista, niin vielä paljon hankalampia ovat kysymykset ihmisten ja väestöryhmien välisten älykkyyden erojen periytyvyydestä. Rotuhygienia oli ensimmäinen yritys parantaa perimää. Se on yleisesti tuomittu eikä syyttä. Se on kuitenkin vasta ensimmäinen esimerkki biologian ja politiikan vuorovaikutuksesta. Lähialueillamme syntyi vielä paljon räikeämpiä ilmiöitä.