Tekoälyn voi ajatella viestivän, kun ihminen voi olla sen kanssa keskustelua muistuttavassa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi OpenAI:n ChatGPT ja Googlen LaMDA ovat viestiviä tekoälyjä.

Tässä uraa uurtavassa teoksessa esitellään, miten tällaiset suuret kielimallit toimivat, ja tarkastellaan niitä kriittisesti ja havainnollisesti lähtien länsimaisen filosofian peruskivistä ja päätyen moderniin kielen, tiedon ja viestinnän filosofiaan.

Kielimallit eivät tiedä eivätkä ymmärrä mitään. Niiden viestintä ei perustu merkitysten välittämiseen, vaan opetusaineistossa esiintyviin tilastollisiin hahmoihin. Tällä erolla ihmisten viestintään on syvällinen vaikutus elämiimme, yhteiskuntiimme, käsitykseemme tiedosta ja siihen, mitä pidämme kirjoittamisena ja kirjoittajuutena.

Tekijät osoittavat selkein esimerkein, että tämä aikamme kenties hajottavin teknologia on samalla ainutlaatuinen uusi mahdollisuus tutkia ihmisen kognitiota ja pohtia, mitä kieli, viestintä ja älykkyys pohjimmiltaan ovat.

Mark Coeckelbergh on Wienin yliopiston teknologian ja median filosofian professori. Häneltä on ilmestynyt aiemmin suomeksi teokset Tekoälyn etiikka ja Miksi tekoäly nakertaa demokratiaa. David J. Gunkel on viestinnän professori Northern Illinois Universityssa.