Ranskan suurin runoilija Gérard de Nerval (1808–1855), ei varsinaisesti ollut runoilija, vaan prosaisti, näytelmäkirjailija, kääntäjä, kriitikko, sanomalehdentoimittaja, intohimoinen lukija, ja mitä kaikkea vielä, – lapsenmielinen kaunosielu, onneton rakastaja, huvittavuuteen saakka hyväsydäminen boheemi, pinttynyt vaeltaja ja kaukomatkaaja… mutta ennen muuta: tietymättömien sisäulottuvuuksien tutkimusretkeilijä, käsittämättömän rohkea henki, joka ahdistuksesta ja hulluudesta viis tai niiden kautta etsi vimmatusti, henkensä kaupalla omaa myyttiään. Käsillä oleva suomennosvalikoima sisältää Nervalin lähes koko runotuotannon, ellei siihen kuuluvaksi lasketa varhaisia eeppisiä ja sankarilliskoomisia harjoitelmia tai nuoren nationalistin sepittämiä Napoleonin naiiveja ylistyksiä, joilla taitaa olla vain dokumentin arvo.