Franz Kafkan Matkapäiväkirjat kertovat kahdesta ulkomaanmatkasta, joiden kohteina olivat Sveitsi, Italia, Ranska ja Saksa, sekä kahdesta kotimaanmatkasta Pohjois-Böömiin ja Wieniin vuosina 1911–1913. Valtaosa tämän kirjan teksteistä syntyi ulkomaanmatkoilla, joilla Kafkan matkakumppanina oli ystävä ja elämänkerturi Max Brod. Niillä kotimaanmatkoilla, joista matkapäiväkirjoissa kerrotaan, Kafka matkusti yksin. Kesken Italian matkan saapui tieto, että loppukesällä 1911 Venetsiassa ja Milanossa ihmisiä oli kuollut koleraan, mikä pakotti Kafkan muuttamaan matkasuunnitelmaansa ja kiiruhtamaan Pariisiin. Lukija saa nauttia matkakohteiden ja matkalla tavattujen ihmisten tarkkanäköisistä kuvauksista. Erityisesti päiväkirjoista erottuvat tarinat luontaisparantoloista, joissa Kafka hoidatti terveyttään kaupunkilomien jälkeen. Brod kirjoitti myöhemmin: ”Sen koommin en ole ollut niin tasapainoisen hyväntuulinen kuin Kafkan kanssa vietettyjen matkaviikkojen aikana. Minulla oli suuri onni elää lähellä Kafkaa.”

Teos sisältää myös suomennoksen Kafkan Bohemia-lehdessä vuonna 1909 ilmestyneestä artikkelista ”Lentokoneet Bresciassa”. Eloisa raportti lentonäytöksestä on kiinnostava sekä ilmailun historian että Kafkan kirjailijaprofiilin kannalta.

Tekstit on saksasta suomentanut Panu Turunen. Hän on aiemmin suomentanut muun muassa Kafkan Päiväkirjat 1909–1923 (Sammakko).