Fiktion keinoin toteutettu tietokirja: 492 sivua, 160 valokuvaa, 20 karttaa tai asiakirjaa, 11 sivua lähdelutteloa.

Kirjan kehyskertomuksena on antrealaisen talon isännän kuolema aamulla ja hänen veljänsä lapsen syntymä samana iltana saunassa, elokuussa 1938. Kirjan lukuisat henkilöt kertovat ja muistelevat elämää ja tapahtumia vuosisadan alusta noihin päiviin asti: sortokaudet, kansalaissota ja suojeluskunnat, kieltolaki, pirtukauppa ja vankilareissut, ruokkolapset, kansanopetus ja kulttuuri, poliittiset suuntaukset Snellmannista IKL:ään ja paljon muuta. Tässäkin kirjassa haastellaan Antrean murteella. Tosin suistamolainen kyytipoika puhuu Varsinais-Karjalaa ja kätilö huastaa savvoo.

Sadalla sivulla muistelee v. 1886 syntynyt kansakouluntarkastaja sitäkin, miten venäläinen sortovalta yritti lakkauttaa Sortavalan opettajaseminaarin. Hänen toimipaikoissaan tutustumme mm. Raja-Karjalan (66 sivulla), Savon Alapitkän (26 sivulla) ja Länsipohjan oloihin ja elämään sekä Pohjois-Ruotsissa suomalaisten sortoon. Seikkaileepa eräs suvun henkilö 40 sivun verran Hiitolassakin rakastettuaan etsimässä.

Aikaisemmat kirjani: Pientilan emäntä (Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto), Rahat vai henki, Suruvaippa (Kiitos kirjasta-mitali), Valamo-sinisen kukan saari sekä Wiipurin matka 1900 ja Seminaarista paluu 1906 (Vuoden 2020 karjalainen pitäjä- ja kyläkirja).