Nimitys ”Stalinin lohikäärme” symboloi Neuvostoliiton pahamaineista vankileirijärjestelmää, gulagia. Kirja sai alkunsa kirjailijan tutkittua sukulaistensa kohtaloita 1930-luvun Neuvostoliitossa. Sytykkeen kirjoittamiseen antoi kirjailijan sedän 1960-luvulla tekemät muistiinpanot hänen viisi vuotta kestäneestä loikkaus- ja pakkotyöretkestään, ja mukaan tulivat myös kolmen muun sedän, kahden tädin sekä monien samoissa vankiloissa ja työleireillä kärsineiden kohtalotovereiden tarinat.

Kirjassa kerrotut kohtalot ovat rankkoja: kaksi sukulaisista teloitettiin Sandarmohin metsässä vuonna 1937, yksi kuoli Tšeljabinskin keskitysleirillä. Jotkut sentään pääsivät pakoon. Stalinin puhdistuksissa menehtyi lopulta 10 000-15 000 suomalaista. Entiset gulagin vangit ja Stalinin sorron kokeneet kuvaavat arkistoja elävämmin, mitä heille tapahtui.

Stalinin lohikäärme ei ole kuollut. Se elää edelleen, nyt Ukrainassa.