Miksi yhteinen etu ja elossapitoyhteisöt ovat jääneet yksilön edun jalkoihin? Miten voimistunut yksilökeskeisyys ja oman edun ensisijainen tavoittelu heikentävät hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta?

Ihmisen lajityypilliset tarpeet – tarve kuulua, olla tarpeellinen ja elää vastavuoroisissa suhteissa – eivät ole muuttuneet, mutta olosuhteet ja elämäntapamme ovat. Elossapitoyhteisöjen heikkeneminen, arjen yhteistyön väheneminen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen korvautuminen yhä useammin digitaalisilla ratkaisuilla ovat muuttaneet perheiden, koulujen, työelämän ja naapurustojen toimintalogiikkaa.

Tämä teos luo analyyttisen, monitieteisen kokonaiskuvan siitä, miten yhteiskunnallinen kehitys on irrottanut yksilön ja yhteisön toisistaan, sekä pohtii, miten yhteinen etu, generatiivinen toimijuus ja arjen vastavuoroisuus voidaan rakentaa uudelleen osaksi jokapäiväistä elämää. Kirja tarjoaa ajattelemisen aihetta kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille sekä kaikille yhteiskunnan suunnasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Osallistujien Suomi -kirjasarjan toimittajat Niina Junttila ja Emil Salovuori toimivat asiantuntijajäseninä eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmässä sekä puheenjohtajina kansallisen osallisuuden vahvistamisen ja yksinäisyyden vähentämisen asiantuntijatyöryhmässä. Kirjoittajiin kuuluu laaja joukko eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita.