Luumäellä Jurvalan taajaman läpi kulkeva osa vanhaa valtatie kuutta on nimetty Itsenäisyydentieksi. Itsenäisyydentie on osa keskiaikaista Ylistä Viipurintietä, joka kulki Hämeenlinnasta Viipurinlinnaan. Noin 10 kilometrin pituinen historiallinen tie kulkee Salpausselän harjulla ulottuen Luumäen Sarvilahden alueelta Kankaan hautausmaan läheisyyteen. Sen ympäristössä on useita Suomen itsenäistymisen historiaan liittyviä merkittäviä kohteita. Myöhemmin Itsenäisyydentien nähtävyyskohteisiin on lisätty Taavetin länsi- ja pohjoispuolella sijaitsevia, toisen maailmansodan aikaisia linnoitustyökohteita sekä Väliväylän uittoreitti. Kohteet sijaitsevat noin 45 kilometrin pituisen pyöräilyreitin varrella. Itsenäisyydentie-hankkeen toteuttivat yhteisvoimin Luumäen kunta, paikkakunnan yritykset ja yhteisöt sekä paikalliset historian harrastajat.

Suuri osa Suomen eliölajeista on kulkeutunut maahan Kaakkois-Suomen kautta. Alue on toiminut ja toimii edelleen porttina tulokaslajeille. Etelä-Karjalan luonto kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa puut kasvavat suuriksi ja eliölajeja on runsaasti.

Tämä kirja kertoo eteläkarjalaisesta, maaseutumaisesta ja yrittäjähenkisestä Luumäen kunnasta, sen vireistä kylistä, kunnan historiallisista paikoista ja niiden muistomerkeistä sekä Luumäen rikkaasta ja alati muuttuvasta luonnosta.