En kyennyt muistamaan, milloin isä oli tullut hulluksi, mutta olin ollut varmaan neljännellä luokalla. Äiti oli ollut kännissä jo vuoden ja vihasin sitä. Vihasin äitiä, kun hän oli humalassa, isää vihasin aina. Vihasin ja pelkäsin.

Tämä on tositarina pahuudesta, joka vainosi ensin äitiä ja sitten hänen tytärtään. Tämä on tarina perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, joka kurotti kouransa yli sukupolven.

Julian lapsuudessa oli normaalia katsoa, kuinka raivostunut isä riepotteli humalaista äitiä pitkin asuntoa. Kun Julia itse vain seitsemäntoista vanhana sai ensimmäiset nyrkiniskut poikaystävältään, hän piti sitä tavallisena. Tältä rakkauden kuuluikin näyttää ja tuntua.

Esikoiskirjassaan Julia kuljettaa lukijan läpi sukupolvia kestäneen väkivallan kierteen. Julia jakaa tarinan ensin äitinsä ja myöhemmin itsensä näkökulmasta. Mitä vaatii, että väkivallan uhri saa riuhtaistua itsensä irti? Kuinka kovan hinnan Julia joutuu vapaudestaan maksamaan?