Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) on valistuksen ajan keskeisimpiä ajattelijoita. Hänen pääteoksiinsa kuuluva Tutkielma on radikaalia yhteiskuntakritiikkiä ja ihmiskunnan historiaa lavein vedoin. Rousseau korvaa valistuneilla arvauksilla lähteiden niukkuuden ja tulee näin esittäneeksi ensimmäisen systemaattisen modernin yhteiskunnan kritiikin, joka perustuu työnjaon ja rahatalouden analyysiin.