Hurja Hallan omaehtoisessa musiikissa soi kansanperinne. Uusi albumi pohjautuu vahvasti loitsuihin sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen. Niihin johdattavat niin Teeren tanssi, Virvatuli kuin Tuonen neito.

Joensuulainen kansanmusiikkiyhtye Hurja Halla julkaisee toisen albuminsa Surma hiihti. Liisa Haapasen (oik.), Janne Ojajärven ja Eve Pietarisen muodostama yhtye inspiroituu luonnosta ja myyteistä.

Hurja Hallan jäsenet ovat kotoisin Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, ja yhtye tuo kotiseutujaan esille ja kuultavaksi uuden musiikkinsa myötä. Albumilla vahvasti mukana oleva loitsuperinne yhdistää yhtyeen jäsenten pohjoiskarjalaiset ja -savolaiset juuret. Uusi albumi tutustuttaakin kuulijoitaan kansanperinteeseen liikkuen erityisesti pohjoiskarjalaisilla soilla ja metsissä.

Yhtye haluaa esittää kappaleita myös alueilla, joista ne on kerätty, pääosin 1800-luvulta. Esimerkiksi albumin nimikkokappaleen, Surma hiihti, pohjalta löytyy toisinto Kiihtelysvaarasta, joka on nykyisin osa Joensuuta. Se on kerätty Kaisa Liisa Lappalaiselta 1800-luvun lopulla, jonka eeppisen runon teemaan ja otsikkoon Ojajärvi on kirjoittanut lisää, vieden sitä edemmäs aina nykypäivän maailmanlopun tunnelmiin.

Surma hiihti -albumin teemana on laajemmin ihmisen ja luonnon suhde maapallolla. Karhu on saanut oman kappaleensa suojelullisesta näkökulmasta. Otsoseni ainoiseni on syntynyt Haapasen mietteistä ja turhautumisesta vuonna 2021. Silloin Pohjois-Karjalassa, Enossa emokarhu astui pienpetorautoihin, ja karhusta tehtiin lopettamispäätös. Vastaavia tapauksia on muitakin. Karhu-teema onkin puhututtanut ihmisiä kauan; Savosta on löytynyt jo 1700-luvulta loitsuja karhulta suojautumiseen ja teema on tunnettu muuallakin Suomessa sekä Karjalassa.

Hurja Hallalle on leimallista uniikki instrumentaatio ja sävelkieli, joissa kuuluu niinikään perinne, muun muassa munniharpu, pitkähuilu ja puusarvi Ojajärven soittamina. Haapasen instrumentti on kansanmusiikissa harvinaisempi sello, mutta sitäkin on käytetty jo ainakin 1900-luvun alusta. Instrumentaation täydentää Pietarisen perkussiot, ja Hurja Hallan kaikki jäsenet laulavat. Sävellykset ovat pääosin jälleen yhtyeen omia, ja kaikki jäsenet osallistuvat myös sävellystyöhön, joka inspiroituu niinikään loitsuperinteestä ja erilaisista uskomuksista. Uudella albumilla kuullaan enemmän lauluja kuin debyyttialbumilla.

Hurja Halla on toiminut vuodesta 2019 saakka, ja on sen jälkeen esiintynyt lukuisilla kansanmusiikkifestivaaleilla ja konserteissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yhtyeen debyyttialbumi (Riitti 2022) sai hyvän vastaanoton sekä radiosoittoa ympäri Eurooppaa.

Hurja Halla:
Liisa Haapanen – sello, munniharppu, laulu
Janne Ojajärvi – munniharput, pitkähuilut, puusarvi, huuliharput, tinapillit, laulu
Eve Pietarinen – perkussiot, laulu

Surma hiihti -albumi
Teeren tanssi
Otsoseni ainoiseni
Surma hiihti
Tuonen neito
Pakkanen puhurin poika
Suohiisi
Metsän tytär
Virvatuli
Pirun polska
Lintukoto