Runojen puhujan arkeen, uniin ja ajatuksiin hiipii tuon tuosta tiikeri. Kolmesataa kiloa eläintä avaa runoissa väylän raivoon, muistamiseen, oikeudentajuun ja kaipuuseen.

Räjähtävä voima, raatelun halu ja tarve sanoa ääneen pauhaavat runoissa kauniilla raivolla.

"Vaunussa numero seitsemän vapautuu paikka, ja siihen tiikeri

asettelee kolmensadan kilon ruumiinsa ja katselee ympärilleen.

Avautuu kysymys pedon merkityksestä, kun ajan pusku vaihtaa äkillisesti suuntaa

ja selkänojasta puuttuu niskatuki, kaikki tuet ensin repsottavat, sitten revitään pois."