Suomen kirjailijanimikkoseurojen puheenjohtaja Esko Piippo on koonnut Eino Leinon vuodenaikoja kuvaavia runoja omaksi kokoelmaksi. Kokoelma sisältää 81 runoa, jotka kuvastavat neljää vuodenaikaa Leinon tuotannossa.

Leinon varsinaisten runokokoelmien ulkopuolelta olevia runoja on julkaistu Kirjokeppi –kokoelmassa (1949), Runot 2 (1985) ja Eino Leinon Varhaisrunoissa (2012). Vuodenaikarunoissa kadoksissa olleita runoja ovat mm. Tellervo ja Sureva suojelusenkeli.

Runot ovat kokoelmassa vuodenajoittain kronologisessa ilmestymisjärjestyksessä. Näin kokoelmassa on mukana Leinon varhaisrunojakin. Eino Leinoa on aina pidetty kesän lapsena. Se näkyy kyllä hänen runoissaankin. Talviset runot kuvastavat enemmän elämän pettymyksiä. Leino on runoissaan taitava siirtymään luonnon kuvista sisäisiin mielen tiloihin.