Susi seisoi harjun laella, silhuetti vielä sinistä iltataivasta vasten, kauniina, pehmeän kullanruskeana, tavoittamattomana, enkelimäisenä. Hän kuvitteli helposti hopeanvalkeat siivet sen selkään, vasemman korvan kohdalla loisti kuin luonnostaan taivaan tähti, Pohjantähti tai Venus, hän ei ollut varma.

Ihminen on nisäkäs, nainen on miestä nisäkkäämpi. Kuinka nainen, johon luonto on laskeutunut, selviää ihmiskunnan kollektiivisen syyllisyyden taakasta, tiedon tulvasta, tietämisen kipeydestä.
Mikä on lopulta totta. Onko olemassa sovitusta, vapautta?
Susi seuraa korvessa kasvanutta naista läpi elämän. Kirjan tarina ui syvälle ihmisen ja luonnon suhteeseen, naiseuteen, ystävyyteen, rakkauteen, pohjoisen naisen mielenmaisemaan.

Eila Valtanen on metsänhoitaja, joka asuu Kuhmon perukassa keskellä päättymätöntä suurpetokeskustelua. Nisäkkäitä on hänen esikoisromaaninsa. Hän on aiemmin julkaissut ammattijulkaisujen lisäksi kirjoituskokoelman ”Lentualta” (Väyläkirjat 2024).