Talven keskelle putoaa omena, hiusmyrsky yllättää yksinäisen kulkijan, kartta alkaa elää. Ulkopuolisuuden tunne läheisissä ihmissuhteissa saa maailman näyttämään lavastetulta ja epäilemään, voiko mihinkään nojata. Teoksen runoissa kuvataan, kuinka yksinkin voi kulkea, kuulla lauluja, joita kukaan ei myönnä omakseen ja nukkua mustan leivän kanssa, mutta kaipaus kosketukseen jää – ihon mykkä muisti.

Puut liikkuvat öisin on Anna Tapolan esikoisrunokokoelma. Teoksen proosarunoissa yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja halun voimaa ilmaistaan vahvan kuvallisen ja aistillisen kielen keinoin.

Anna Tapola (s. 1973) on helsinkiläinen tutkija ja kirjoittaja, jolle runous on hengittämistä, kielelle antautumista ja sen tutkimista, ihmettelyä, leikkiä. Rytmi vie mukanaan myös tanssissa ja musiikissa. Tapola on kasvatustieteen tohtori ja opiskellut Helsingin yliopistossa myös filosofiaa ja estetiikkaa.