Taidehistorian emeritus professori Altti Kuusamo luo analyyttisen katsauksen italialaisen kuvataiteilijan Giorgio de Chiricon (1888–1978) tuotantoon. Varhaisilla 1910-luvun ns. metafyysisillä maalauksillaan de Chirico vaikutti voimakkaasti surrealistiseen taiteeseen. Kuitenkin hänen tuotantoaan 1920-luvulta lähtien on pidetty epätasaisena, etenkin Italian ulkopuolella.

Kuusamo tarkastelee de Chiricon taiteessa ilmenevän melankolian vaihtelevia muotoja ja hänen suhdettaan antiikkiin ja Nietzscheen. De Chiricon varhaiset aukiokuvat Kuusamo näkee ominaisuuksiltaan synesteettisinä eli aistiyhtäläisyyksiä vaalivina. Kuusamon mukaan ensin de Chiricon maalaukset synnyttivät hiljaisuuden efektejä, mutta alkoivat myöhemmin ”huutaa”. De Chiricon suhde traditioon ja nykytaiteeseen tulee myös monipuolisesti valotettua. Kuusamo väittää, että de Chiricon taidetta voitaisiin kutsua nimellä Camp.

Kirjan lopussa on Altti Kuusamon englanninkielinen essee: The Metaphysical Paintings of Georgio de Chirico and the Latency of Synesthesia.

In the end of the book, there is an essay of Altti Kuusamo: The Metaphysical Paintings of Georgio de Chirico and the Latency of Synesthesia.