Ateneumin taidemuseon uusi Albert Edelfelt -näyttelykirja esittelee taiteilijan tuotantoa ja toimeliaisuutta painottaen laajan kansainvälisen ystäväpiirin merkitystä. Eri puolilla Eurooppaa matkustanut ja maalannut Edelfelt oli aikanaan suomalaisen taiteen kultapoika ja yleisön suosikki. Hän oli esikuva, joka vaikutti ns. ranskalaisen koulun oppien yleistymiseen suomalaistaiteilijoiden keskuudessa. Edelfeltin taide kiehtoo aina. Kansainvälistä kiinnostusta on entisestään kasvattanut Ateneumin taidemuseon yhdessä Pariisin Petit Palais'n ja Göteborgin taidemuseon kanssa tuottama Edelfelt-näyttely (2022-2023).

Edelfeltin keskeisestä asemasta Suomen taiteen historiassa kertoo hänen taiteeseensa liittyvän tutkimuksen runsaus. Etenkin 2000-luvulla tutkimus on kukoistanut, ja siitä on esimerkkinä tämä runsaasti kuvitettu näyttelykirja. Kirjoittajat edustavat tämän hetken Edelfelt-tutkimuksen kärkeä: Marina Catani, Anne-Charlotte Cathelineau, Laura Gutman, Rainer Knapas, Anna Kortelainen, Petra Lehtoruusu, Marie-Sofie Lundström, Anne-Maria Pennonen, Kristina Ranki, Anna Ripatti, Hanne Selkokari, Patrik Steorn, Maria Vainio-Kurtakko ja Leena Elina Valkeapää.