Hyväsydäminen ja palavasieluinen Emerentia Brant asuu Oulussa isänsä ja hienostelevan äitipuolensa porvaristalossa. Emmi opettaa lukemista lapsille mamselli Wacklinin tyttökoulussa ja aikuisille köyhäintalolla, huolehtii palvelusväestä sekä kituvan kotitilansa asioista. Ainoa, mikä Emmiä ei kiinnosta lainkaan, on äitipuolen junailema avioliitto Brantien kauppahuoneen perijäksi kaavaillun nuoren harjoittelijan kanssa - tai avioliitto ylipäänsä.

Siksi onkin hämmentävää, ettei Emmi saa erästä Tukholmasta Ouluun vierailulle saapunutta jäykkäilmeistä aatelisherraa mielestään. Tämä Laurence von Rosen ottaa itsensä aivan liian vakavasti, ja on sitä paitsi lupautunut solmimaan säätynsä mukaisen avioliiton Tukholmaan palattuaan.

Emerentialla on niin paljon tekemistä, ettei hän ehdi antautua lemmenasioille. Mutta sitten tapahtuu jotain, mikä saa hänet huomaamaan, että myös omasta onnestaan on huolehdittava, sillä kukaan muukaan ei voi olla siitä vastuussa.

En voi sua unhoittaa poies kuvaa verevästi ja viihdyttävästi itsenäisen nuoren naisen elämää pohjoisessa tervakaupungissa aikana, jolloin uskoa ihmisten vapauteen tai yhdenvertaisuuteen ei pidetty hyveenä, toisin kuin tuottoisia naimakauppoja.